Pikku Elina ja hänen veljensä viihtyvät hyvin vanhempiensa sylissä.
Elina on syntynyt Inkerinmaalla. Hänen äitinsä Lempi ja isänsä Juho(Ivan) eivät aikoneet silloin muuttaa Suomeen. Peruskoulun jälkeen Elina pääsi opiskelemaan Hatsinan pedagogiseen opistoon luokanopettajaksi ja Viroon muuttaessa opiskeli kasvatustiedettä Leningradin pedagogisessa yliopistossa. Viron itsenäistymisen jälkeen Elina aloitti opiskelun Tallinnan pedagogisessa yliopistossa, koska viron kielen opettajista oli kova pula.
1900-luvun lopussa inkerinsuomalaisia asui maailmassa 75000-80000 ja he asuvat eri puolilla maailmaa. Viimeisten 10 vuoden aikana inkerinsuomalaisten määrä Suomessa on kasvanut, heitä on noin 20000. Inkerinmaalla asuu noin 10000 inkerinsuomalaista. Suomalaisia asuu yhtä paljon Karjalassa. Inkerinmaa on Suomenlahden ja Laatokan välissä sijaitseva alue, jolla on asunut suomensukuisia kansoja tuhansien vuosien ajan. Idän ja lännen välinen raja-alue on joutunut usein taistelutantereeksi. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Inkerinmaa liitettiin Ruotsi- Suomeen. Alueen asuttamiseksi suomalaisia houkutteltiin sinne lupaamalla vapautuksia sotaväenotoista. Inkeriin muuttikin luterilaisia Suomesta erityisesti Karjalasta ja Savosta. Inkerinmaa päätyi pysyvästi Venäjän hallintaan Suuren pohjan sodan päättyessä vuonna 1721, jonka jälkeen alue alkoi venäläistyä. Inkerinsuomalaisten erityinen asema,kulttuuri ja kieli säilyivät luterilaisen kirkon ja sen ylläpitämään suomenkielisen koulunopetuksen ansiosta. 1800- luvulla alueelle perustettiin suomenkielisiä kouluja ja alkoi ilmestyä suomenkielisiä lehtiä. 1930-luvulla suomeksi ilmestyneet sanomalehdet lakkautettiin ja suomenkieliset koulut suljettiin. Vuonna 1941 Saksan miehittämältä alueelta siirettiin Suomeen 63 000 inkeriläistä, jotka Suomi välirauhansopimuksessa sitoutui palauttamaan Neuvostoliittoon. Palautettujen määrä oli 55000 ihmistä. Palautettujen joukossa olivat Elinan isoäitinsä Anna-Maria Rätte, hänen äitinsä Lempi ja kaksi tätiä Sylvi ja Aino. Hänen 17-vuotias enonsa Toivo menehtyi Suomeen keuhkokuumeeseen. Wirrosista Juho, Elina, Wiljam ja Suomessa syntynyt Armas Ilmar vanhempiensa kanssa palasivat kotialueelleen.
1900-luvun lopussa inkerinsuomalaisia asui maailmassa 75000-80000 ja he asuvat eri puolilla maailmaa. Viimeisten 10 vuoden aikana inkerinsuomalaisten määrä Suomessa on kasvanut, heitä on noin 20000. Inkerinmaalla asuu noin 10000 inkerinsuomalaista. Suomalaisia asuu yhtä paljon Karjalassa. Inkerinmaa on Suomenlahden ja Laatokan välissä sijaitseva alue, jolla on asunut suomensukuisia kansoja tuhansien vuosien ajan. Idän ja lännen välinen raja-alue on joutunut usein taistelutantereeksi. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Inkerinmaa liitettiin Ruotsi- Suomeen. Alueen asuttamiseksi suomalaisia houkutteltiin sinne lupaamalla vapautuksia sotaväenotoista. Inkeriin muuttikin luterilaisia Suomesta erityisesti Karjalasta ja Savosta. Inkerinmaa päätyi pysyvästi Venäjän hallintaan Suuren pohjan sodan päättyessä vuonna 1721, jonka jälkeen alue alkoi venäläistyä. Inkerinsuomalaisten erityinen asema,kulttuuri ja kieli säilyivät luterilaisen kirkon ja sen ylläpitämään suomenkielisen koulunopetuksen ansiosta. 1800- luvulla alueelle perustettiin suomenkielisiä kouluja ja alkoi ilmestyä suomenkielisiä lehtiä. 1930-luvulla suomeksi ilmestyneet sanomalehdet lakkautettiin ja suomenkieliset koulut suljettiin. Vuonna 1941 Saksan miehittämältä alueelta siirettiin Suomeen 63 000 inkeriläistä, jotka Suomi välirauhansopimuksessa sitoutui palauttamaan Neuvostoliittoon. Palautettujen määrä oli 55000 ihmistä. Palautettujen joukossa olivat Elinan isoäitinsä Anna-Maria Rätte, hänen äitinsä Lempi ja kaksi tätiä Sylvi ja Aino. Hänen 17-vuotias enonsa Toivo menehtyi Suomeen keuhkokuumeeseen. Wirrosista Juho, Elina, Wiljam ja Suomessa syntynyt Armas Ilmar vanhempiensa kanssa palasivat kotialueelleen.
Nykyään monet Virossa asuneista inkerinsuomalaisista ovat muuttaneet Suomeen.
Elina muutti Virosta Suomeen maaliskuussa 1998 monien muiden inkerinsuomalaisten joukossa. Suomen kielen opiskelu sujui helposti, koska kotona Inkerinmaala kotikielenä oli inkerinkieli. Inkerinkieli muistuttaa paljon suomen kieltä. Elina oli aina innostunut suomen kielen opiskelusta ja Turun ammatti-instituutin ja Turun AKK:n opettajat olivat tyytyväisiä hänen suomen kielen taitoonsa. Työharjoittelun jälkeen työpaikkakin löytyi Turun iltalukion vieraskielisten nuorten opetuksesta. Nykyään hän toimii peruskoulun kurssin ryhmänohjaajana ja opettaa Turun iltalukiossa suomen kieltä ulkomaalaisille. Vapaa-aikana hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa suomen kieltä. Elinan harrastuksiin kuuluvat ATK, suomen kieli ja urkumusiikki. Elina kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tykkää joulusta ja joulumusiikista.
